Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta
Vöhyketerapeuttinen vauvahieronta on vauvan hoitoa vyöhyketerapialla
Vastasyntyneen tuntoaisti on hyvin kehittynyt ja kosketus erittäin tuttu, onhan hän saanut koko odotusajan tuntea äitinsä, sisaruksensa, isänsä kosketuksia kohdun seinämän läpi. Kosketus viestittää rakkautta, huolenpitoa, turvallisuutta ja läsnäoloa.
Vyöhyketerapia on lempeä ja kokonaisvaltainen hoitomuoto, josta alle vuoden ikäinen lapsi hyötyy valtavasti. Vyöhyketerapiassa käsitellään koko vauvan kehoa päänahasta varpaisiin asti hyväksyvässä, vauvan sallimassa vuorovaikutuksessa vauvan kehoa lempeästi hieroen, painaen ja silittäen.
Tässä artikelissa:
- Mihin vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta auttaa ja miksi
- Vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan hyötyjä vauvalle ja muille perheenjäsenille
- Tutkimus vahvistaa hyödyt
- Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta käytännössä
Mihin vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta auttaa ja miksi
Vyöhyketerapiaa voi suositella kaikille vauvoille ja pienille lapsille. Erityisesti sitä on hyötyä, jos raskausaika ja/tai synnytys ovat olleet jollain tavalla poikkeavia. Vauva aistii äidin mielialaa ja perhedynamiikkaan liittyviä asioita. Esimerkiksi äidin pelko, aikaisemmat kokemukset, odotusaikaan sattunut stressaava tapahtuma (muutto, ero, menetys, vauvan sisaruksiin, talouteen ja/tai terveyteen liittyvät huolet) voivat heijastua vauvaan. Jos vauva on ollut virhetarjonnassa (esim. perätila), synnytys on käynnistetty, pitkittynyt tai ollut varsin nopea tai traumaattinen, vauva on syntynyt imukupilla tai keisarileikkauksella, vauvan kehoon on voinut jäädä jännitystiloja, jotka saattavat aiheuttaa stressitiloja vastasyntyneelle. Nämä voivat ilmetä vauvan itkuisuutena, koliikkina, vatsavaivoina, lihasjäykkyyksinä, tyytymättömyytenä, päänsärkynä ja syömisongelmina.
Ensimmäisen vuoden aikana vauva kasvaa todella vauhdikkaasti. Hän joutuu jatkuvasti oppimaan uutta, sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin ja kohtaamaan ympärillä olevien tunteita. Usein kasvavan vauvan hermosto rasittuu ja kaipaa tukea palatakseen tasapainoon. Isommat vauvat hyötyvät vyöhyketerapiasta kasvupyrähdysten aikana, hampaiden puhkeamiseen liittyvissä tiloissa, oppiessaan konttaamaan ja kävelemään, tutustuessaan uusiin ruoka-aineisiin, sairastaessaan esim. flunssaa tai korvatulehduskierteisiin, kohdatessaan muutoksia perhetilanteessa.
Vauva on vielä pitkään symbioottisessa suhteessa vanhempiinsa, varsinkin äitiinsä. Vauvan saapuminen perheeseen ja sen myötä tulleet muutokset voivat myös nostaa pintaan erilaisia tunteita ja tunnemuistoja aikuisen omasta lapsuudesta, suhteesta vanhempiin, varhaislapsuuden kokemuksista ja kenties tunneperimästä. Hoitamalla itseämme tunnevyöhyketerapialla voimme hoitaa lapsiamme, katkaista sukupolvesta toiseen siirtyvien tunnetaakkojen ketjua ja ennaltaehkäistä mahdollisia tunneperimästä ja sukurasituksesta johtuvia sairauksia ja haasteita. Vyöhyketerapia on turvallinen myös raskausaikana. Synnytyksen jälkeen vyöhyketerapia tukee palautumista ja imetystä.
Vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan hyötyjä vauvalle ja muille perheenjäsenille
- Vahvistaa vauvan immuunipuolustusjärjestelmää
- Rentouttaa ja tasapainottaa kehoa ja mieltä
- Vapauttaa kehoa stressistä
- Poistaa jännityksiä ja mahdollisia virheasentoja
- Helpottaa vatsavaivoja ja refluksioireita
- Helpottaa allergiaoireita ja tukee suoliston toimintaa
- Vilkastuttaa aineenvaihduntaa
- Rauhoittaa hermostoa
- Pidentää unia, parantaa unen laatua ja rytmiä
- Vahvistaa vauvan kehotuntemusta ja tietoisuutta
Usein vauvan vointi heijastuu suoraan koko perheen hyvinvointiin. Jos vauva syö, nukkuu ja on hyvällä tuulella, niin koko perhe voi paremmin, äidin palautuminen synnytyksestä on sujuvampi, perheenjäsenet voivat sopeutua helpommin vauvan syntymään tuomiin muutoksiin ja vanhemmilla riittää voimia kiinnittämään riittävästi huomiota myös vauvan sisaruksiin sekä omiin tarpeisiin.
Käynnin tai hoitojakson yhteydessä vauvan äiti ja/tai huoltaja hyötyy:
- mahdollisuudesta kertoa mieltä askarruttavia asioita ja saada vahvistusta valintoihinsa omalle vanhemmuuspolulleen. Sitä kautta kohdatuksi, nähdyksi ja kuuluksi tulee myös äiti ja koko perhe.
- synnytyskokemuksen läpikäymisestä,
- imetykseen ja vauvan ruokintaan liittyvästä neuvonnasta,
- palveluohjauksesta.
- Usein hoidon yhteydessä keskusteluaiheeksi nousevat mm. vauvan ja perheen uni, vuorokausirytmi, sisarussuhteet, vauvan kehitys, vauvan käsittely, joihin tarjoan tietoa ja tukea ammattitaitoni mukaan
Tutkimus vahvistaa hyödyt
Vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta koliikin hoitomuotona kartoittanut pilottitutkimus toteutettiin vuoden 2018 aikana Lohjalla. Tutkimustulosten perusteella vyöhyketerapiahoidoista saatiin merkittävää apua koliikkivauvan oireiden hoitoon.
Tutkimustulosten mukaan:
- Hoidolla oli vanhempien mielestä selvästi vaikutusta vauvan oireisiin. Koliikkioireet loppuivat 15 vauvalla (43 %), ja 20 vauvalla oireet vielä jatkuivat (57 %). Näilläkin vauvoilla oireet lievittyivät.
- Vyöhyketerapiahoito vähensi kehon jännitystiloja, vähensi koliikki-itkua (4.25 tunnista 2.80 tuntiin/pvä), vähensi levotonta liikehdintää, paransi unen laatua (koliikkiryhmän uniaika lisääntyi lähes tunnilla/vrk), helpotti vatsan toimintaa.
- Vanhemmat kokivat vyöhyketerapiahoidon miellyttäväksi ja turvalliseksi vauvoille ja itselleen. Hoidettujen vauvojen vanhempien synnytyksen jälkeinen ja vanhemmuuteen liittyvä stressi vähenivät. Koliikkivauvojen äitien kokema yksinäisyyden tunne hälveni tutkimusjakson aikana, kun vähemmän itkuisen vauvan kanssa liikkuminen oli helpompaa. Monet vanhemmat kokivat hyvänä, että saivat tutkimuksen aikana puhua koliikkivauva-ajan vaikeuksista ja tulivat kuulluiksi.
Tutkimuksen tulokset löydät tästä.
Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta käytännössä
1. Huomaat vauvan oireilevan ja haluat auttaa häntä. Ehkä jo raskausaikana tiedät haluavasi hoidattaa vauvaa vyöhyketerapialla tai kuulet jonkun suosittelevan vyöhyketerapiaa vauvallesi. Esim. imetyspoliklinikan kätilö tai neuvolaterveydenhoitaja voi suositella vyöhyketerapiaa. Mahtavaa, on aika toimia!
2. Varaa aika verkossa tai ota yhteyttä puhelimitse 040 571 0606.
Parhaan hoitotuloksen saamiseksi suositellaan 3-5 käynnin sarjaa 2-7 päivän välein. Voit varata kolme aikaa heti alkuun niin, että ensimmäiset kaksi hoitokertaa ovat saman viikon aikana.
Vauvan rokotuspäivästä on hyvä odottaa 4-5 päivää ennen hoitoon tulemista.
Viikonloppu- ja ilta-ajoista voimme sopia parhaiten puhelimitse tai viestein.
3. Hoitoon tuleminen
Kun vauva tulee vyöhyketerapiaan, ei tarvita sen kummempia valmisteluja. Jos vauva on hereillä, hänet on hyvä syöttää noin tuntia ennen hoitoa, mutta myös hoidon aikana tai sen jälkeen voi syöttää, jos nälkä iskee.
Vauvalle voi pukea päälle helposti riisuttavia vaateitta ja ottaa mukaan sekä varavaateita että -vaippa.
Kuumeinen vauva tarvitsee lepoa kotona. Siinä tapauksessa voit peruuttaa ajan ja varata uuden, kun kuume on ohi.
4. Vauvahieronnassa
Hoidon alussa haastattelen sinua, jotta osaan hoidon aikana ottaa huomioon mm. vauvan voinnin ja terveydentilan kokonaisvaltaisesti, fyysisiä oireita, raskauden ja synnytyksen kulun sekä ruokailutottumuksia.
Hoidossa käydään läpi koko keho päästä varpaisiin (jalkapohjat, jalat, kädet, pää, kasvot, korvat, niska, selkä ja koko vatsan alue) ja kiinnitetään erityisesti huomiota niskan alueeseen. Hoito kestää 25-40min.
Hoito tehdään aina vauvan ehdoilla. Vauvaa voi syöttää hoidon aikana tai sen jälkeen. Vauva voi olla sinun sylissä, hoitopöydällä, terapeutin sylissä. Isompi vauva voi halutessaan liikkua ja leikkiä, ja siinä tapauksessa terapeutti liikkuu lapsen mukana.
Hoidon aikana kerron myös, miten voit jatkaa vauvan hieromista kotona. Hoitoon voi yhdistää imetysneuvontaa ja ohjeistusta vauvan käsittelyyn liittyvistä asioista.
5. Hoidon jälkeen
Vauva voi reagoida hoitoon joko huokauksella tai huudolla. Vauvan itku voi olla merkki vieraasta tilanteesta, maidon noususta takaisin ruokatorveen, heijastepisteen arkuudesta, itkemättä ja kertomatta jääneistä asioista, nälän tunteesta, rajan vetämisestä, tietoisuuteen tulleesta tunnemuistosta tai jostain aivan muusta.
Hoidon jälkeen vauvan ruokahalu ja vatsantoiminta voivat olla erilaisia; vauva voi nukkua pitempiä päiväunia tai päinvastoin. Mikäli vauva on pulauttanut paljon, hoidon jälkeen pulauttelu voi pariksi päiväksi voimistua entisestään. Sen jälkeen tilanteen pitäisi rauhoittua. Mikäli vauvalla on tapana reagoida ihollaan, hoidon jälkeen ihottumaa voi esiintyä uudelleen.
Hoidon jälkeen sinulla on mahdollisuus olla yhteydessä terapeuttiin, mikäli vauvan reaktio hoitoon mietityttää.
6. Seuraava hoito tarvittaessa
Akuuteissa tilanteissa suositeltava hoitoväli on 2-5 päivää. Uuden hoitoajan voit varata tarvittaessa ajanvarauksesta verkossa tai ottamalla yhteyttä minuun.
Hyvää vointia vauvallesi ja perheellesi toivottaen,
Sintija
”Ihminen luonnehtii itseään yhä uudelleen ja uudelleen ja on kuitenkin sama ihminen elämän jokaisessa vaiheessa. Ihminen on tietoinen itsestään. Lapsi ei ole maailmassa vain voidakseen kasvaa aikuiseksi, vaan ensisijaisesti voidakseen olla lapsena osa ihmiskuntaa. Ihmiskunta käsittää kaikki elävät ihmiset, olivatpa he missä elämänsä vaiheessa tahansa – siten oikea lapsi ei ole sen vähäisempi osa ihmiskuntaa kuin oikea aikuinen.” filosofi Guardin